Muistoissa Sikke

Vasta nyt pystyn kirjoittamaan edes lyhyesti tänne kotisivuille Siken poismenosta. Sikke siis menehtyi viime pääsiäisenä aivan yllättäen kiirastorstain aamuna. Sikke oli sairastellut noin viikon virtsatietulehdusta ja yski eli liekkö oli kennelyskääkin. Antibioottia se sai ja sen piti purra molempiin. Vointi virkosikin aluksi, vaikka vaisu Sikke oli eikä ruokahalu ollut normaali. Kuitenkin viimeisenä iltana pihalla Sikke leikki kävyillä ja toi niitä minulle, kun haravoin pihaa. 

Aamulla Siken vointi kuitenkin romahti ja Sikke menehtyi matkalla eläinlääkäriin. Kuolinsyy jäi avoimeksi. Avattavaksi Sikkeä ei saatu, koska pääsiäinen sattui pyhineen juuri siihen. 

Sikke oli hurjan tärkeä ja rakas meidän perheelle. Minä nautin hirveän paljon sen kanssa harrastamisesta, koska Sikke oli kuin ajatus. Se antoi aina 110% ja oli koira, joka todella halusi aina onnistua. Sikestä näki ulospäin, miten se järkyttyi, jos se ei osannut jotain heti. Sikkeä tulikin pidettyä kuin pientä hentoa kukkaa kämmenellä, jotta se ei säry <3 Sikke oli minun pikkutyttö. Tavoitteita ja unelmia meillä oli nomen ja nosen suhteen paljonkin, mutta kaikki se jäi. 

Kiitollinen kuitenkin siitä, että sain Siken kaltaisen aarteen omistaa edes hetken.